Jaahas... Onpas taas kiva seurailla kun muut saa omat Novitansa ja mie en. PRKL! Vaikka en mie nyt mitään uusia houkutuksia tarvitse, täällä riittää vielä touhua ihan yllinkyllin.

Tuparit on vajaan kahden viikon päästä. Tupa ei ole valmis. Eteneminen on hidasta, kun mikään keskeneräinen ei enää haittaa elämistä. Tai niin me ollaan itsellemme onnistuttu todistelemaan.

Tänään on muutenkin hassu päivä, en oikein tiiä oisinko etu- vai takaperin... Purettiin mun työsopimus. Käytännössähän se ei vaikuta muuhun kuin siihen, että maksan itse veroni ja eläkkeeni. Jatkan siis samassa paikassa samaa työtä yrittäjänä. Ehkä musta ei vaan ole työntekijäksi. Oon liian jästipäinen, ja ainoo oikee tapa tehdä mitään on mun tapa. Ehkä parempi näin. Nyt kun vielä saan vähän lisättyä työtunteja (ja nyt mulla on vapaat kädet tehdä töitä missä vaan), niin kaikki on oikeestaan ihan hienosti, ja voin tehdä töitä vaan neljä (pitkäää-äää) päivää viikossa. Mun mielestä se on luksusta.

Asiat on aika sekaisin päässä, vaikka olenkin tilanteeseen tyytyväinen. Palaan asiaan lähitulevaisuudessa.