Tänään koulussa.....


...jälleen kerran sain (ja koko luokka siinä mukana) kuulla kuinka tyhmä, laiska, saamaton ja vastuuntunnoton ihminen olen. Tämä tieto jaettiin koko luokalle tasapuolisesti. Kuten aina kaksi kertaa viikossa viimeisen kolmen ja puolen vuoden ajan. Alkaa oleen positiivisuus aika hukassa, ja ammattiylpeys samoin. En muista koska olisin viimeksi saanut tutor-opeltani jotain positiivista palautetta. Toisaalta hän antaa omasta mielestään rakentavaa kritiikkiä, jotta voimme kasvaa ammatillisesti.

Miten rakentavaa sitten onkaan kuulla, että en hallitse mitään tulevan ammattini osa-alueita, en edes perusasioita. Eipä oikein innosta alkaa tällä alalla tekemään töitä. Varmaan asiakkaat kuolee jo pelkästään siitä kun sanon jotain, kun en esitä asialle tieteellistä perustelua.

Tieteellisyys. Joo, sitä pitää olla. Aina. Kaikessa. On syytä olla ostamatta sukkia, jos sille ei ole tieteellistä perustetta. En usko, että on tehty yhtään tutkimusta aiheesta "Sukkien kaytön aiheet ja vasta-aiheet". Harmi, että opinnäytetyöni on jo tehty...

Opiskelijana olen alakynnessä. Meidän koko luokka on. Mielestäni yhden opettajan hallinnoimat koulutusohjelmat pitäisi kieltää lailla. Varsinkin kun ko. opettaja on sairas, komenteleva ja täysin kohtuuton henkilö. Toisaalta, kun ei kenenkään sanomiset muuta mitään. HÄN on erehtymätön. Oikeuksiaan vaativat opiskelijat ovat "opettajan pompottajia" ja muuten vain hankalia tapauksia. Ja siis yksinvaltias opettaja tekee sitä myöten elämästä helvettiä, kun vaan ehtii. Loppukokeestakin mentiin pärstä kertoimella läpi. Vai miksi neljä opettajalle eniten vastenmielistä ihmistä repuuttaa?

Lasken kohta tunteja, että pääsen pois koulusta. Valmistun. Ja voin alkaa tekemään töitä jollain alalla, joka ei liity koulutukseeni mitenkään. Muuten voisin joutua nykyisen opettajani kanssa tekemisiin. Sitä riskiä en aio ottaa. Että ELÄKÖÖN suomalainen amk-järjestelmä. Olen kestänyt mielestäni hyvin tätä kaikkea paskaa jo 3,5 vuotta. No, teknisesti vaan 2. Ekan vuoden opiskelin muualla, ja puoli vuotta olin vaihdossa. Ihailen luokkakavereitani, jotka ovat säilyttäneet (jotenkin) mielenterveytensä.

Olen alkanut jo itsekkin uskoa opettajaani. Olen oikeasti tyhmä. Eihän kukaan järkevä ihminen kuuntele tollasta paskaa vuodesta toiseen! En tajuu, et oon voinu käydä koulua, jossa yksikään päivä ei ole ollut kiva.... Kaikki kiitos vaihtariajalle, se oli kivaa, ja koulun käyntikin sujui mukavasti. Mutta itku pitkästä ilosta.

Tähän kaikkeen alkaa vaan olla jo niin väsyny.. Tuntuu ettei koulusta jaksa tulla kotiin muuta kun itkemään. Aamulla kouluun ei halua lähteä. Ainoa syy miksi sinne menee, on jaksaa vielä pari kuukautta ja sitten sieltä pääsee pois. Tai lähden pois. Aivan sama. Nyt meen nukkumaan, että jaksan huomenna taas kuunnella sitä kun meijät haukutaan lyttyyn....